Nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus

Nikealais-konstantilopolilainen uskontunnus syntyi Nikean kokouksessa ja sitä seuranneessa vuoden 381 kokouksissa syntyi teksti jota kutsutaan "Nikealais-konstantinopolilaiseksi uskontunnustukseksi". Uskontunnustus menee näin:

    Uskon yhteen Jumalaan, kaikkivaltiaaseen Isään,
taivaan ja maan, kaiken näkyvän ja näkymättömän Luojaan.
uskon yhteen Herraan, Jeesuukseen Kristukseen,
         Jumalan ainoaan Poikaan,
     joka on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua,
     valo valosta, tosi Jumala tosi Jumalasta,
 syntynyt ei luotu, jokja on samaa olemusta kuin Isä
ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä,
joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden
         astui alas taivaista,
       tuli lihaksi Pyhästä Hengestä,
   ja Neitsyt maria syntryi ihmiseksi,
ristiinnaulittiin puolestamme
Pontius Pilatuksen aikana, kärsi ja haudattiin,
    nousi kuolleista kolmantena päivänä,
   niinkuin oli kirjoitettu,
astui ylös taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella
  ja kirkkaudessa tuleva tuomitsemaan,
eläviä ja kuolleita, ja jonka valtakunnalla ei ole loppua,
uskon pyhäänhenkeen, Herraan ja eläväksi tekevään, joka lähtee isästä,
jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan
  ja kunnioutetetaan ja joka on puhunut profeettojen kautta.
 Uskon yhteen pyhään, katoliseen ja apostoliseen kirkkoon.
  Tunnustan yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi,
       odotan kuolleiden ylösnpousemusta
          ja tulevan maailman elämää.



   Tehnyt: Johanna 7 luokka

Kirkon hallinto 300-luvulla

300-800 luvulla kirkko oli jakautunut viiteen patriakaattiin: Konstantinopoli, Rooma, Aleksandria, Antiokia ja Jerusalem.  Näistä muodostui viisi itsenäistä paikalliskirkkoa. Näiden kirkkojen piispoja alettiin 500-luvulla nimittää patriarkoiksi. Kenelläkään heistä ei ollut täyttä valtaa toisiin kirkkoihin. Rooman piispa olisi halunnut itsellensä erityisaseman, koska Rooman ensimmäisenä piispana pidettiin  apostoli Pietaria. Koska apostoli Pietari oli Jeesuksen opetuslapsi ja hänet ristiinnaulittiin Keisari Neron aikana Roomassa.

    Vähitellen Rooman patriarkassa alettiin korostaa Rooman piispan eli paavin, arvovaltaa kaikkien piispojen esimiehenä. Idässä Konstantinopolin patriarkka oli suhteessa muihin patriarkkoihin primus inter pares eli käännettyen vertaistensa joukossa" muttei se merkinnyt hallinnollista valtaa muihin paikalliskirkkoihin.   Patriarkat jakaantuivat hiippakuntiin, jotka jakaantuivat seurakuntiin. Jokaisen hiippakunnan joiden johdossa oli piispa jonka tehtävänä oli yleensä huolehtia kirkon opetuksien laadusta ja puhtaudesta omalla aluellaan. Seurakuntaa johti seurakunnan vanhin eli presbyteeri.  Papit vastasivat paikallisen kirkkonsa jumalanpalveluksista, diakoneista, taloudesta ja kirkollisesta avustustyöstä. Kirkolla oli tuohon aikaan suuri osa ihmisten elämästä.
Kirkko tiesi heidön mielestä oikeat asiat ja pystyi auttamaan heitä elämässä eteenpäin

Tehnyt: Johanna 7.luokka

Paasto ateriat

Aamupala                                                 Päivällinen

- Leipää, hoillolla tai kasvilevitteellä.                      -Nyhtökaurasta tehtyjä pihvejä

-Banaania                                                               salaatilla, tomaatilla ja ketsupilla.

-Omenaa                                                                 -Ja hampurilaissämpylää

-Mysliä tai muroja soija tai kauramaidolla               -Ranskalaisia tai perunaa.

Lounas                                                   Välipala

-Teko jauhelihaa tomaattikastikkeella                       - Maun mukaan salaattia.

-Ja pastaa

Välipala                                            Jälkiruoka

-Tekojugurttia pähkinöillä                                            -Hedelmäsalaattia persikalla, rypäleillä

                                                         ananaksella ja muilla hyvillä hedelmillä.         

Tehnyt: Johanna 

             6. luokka

Pääsiäis paasto

Paasto kestää 40 päivää, paastona ei saa syödä tiettyjä ruokia tiettyinä päivinä.
Suuri paasto on ennen  pääsiäistä. Suurena paastona eläinperäisiä tuotteita vältellään. Paasto loppuu pääsiäisenä jolloin saa syödä mitä haluaa.

Tehnyt: Johanna 6.luokka

Kymmenen käskyä

Kymmenen käskyä

Tehnyt:Emilia 3. luokka

Jeesuksen temppeliintuominen

Jeesuksen temppeliintuominen

Neljäkymmentä päivää Jeesuksen syntymän jälkeen hänet oli määrä viedä temppeliin. Joosef ja Maria olivat hankkineet uhrilahjoiksi kaksi kyyhkystä. Temppelissä asui vanha mies nimeltänsä Simeon. Pyhä henki oli kertonut Simeonille ettei hän kuolisi ennenkuin tapaisi Jeesuksen. Sinä samana päivänä kun Jeesus tuotiin temppeliin häntä oltiin jo odottamassa. Simeon otti Jeesus-vauvan syliinsä ja alkoi ylistää Jumalaa. Temppelissä oli myös naisprofeetta Hanna hänkin oli hyvin vanha. Hän alkoi kertoa kaikille Jeesuksesta ja siitä mitä hän tulee aikuisena tekemään.

Jeesuksen temppeliintuomisen päivää juhlitaan 2. helmikuuta
Tehnyt:Johanna 6.luokka

Jeesus tuodaan temppeliiin

Kun Jeesus oli neljäkymmentä päivää vanha hänet tuotiin temppeliin. Neitsyt Maria ja Joosef veivät hänet Jerusalemin temppeliin. He olivat pyydystäneet kaksi kyyhkystä temppeliin uhrattavaksi, se oli aikanaan tapana tehdä.
    Jerusalemin temppelissä asui vanha mies joka uskoi Jumalaan. Hänen nimensä oli Simeon. Pyhä Henki oli kertonut Simeonille ettei hän kuolisi ennenkuin tapaa Herran.
  Silloin kun Jeesus tuotiin temppeliin, Jerusalemiin, siell'ä Simeon jo odotti heitä. Simeon otti Jeesus-vauvan syliinsä ylistäen Jumalaa sanoen:
-Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niinkuin olet sinä luvannut.
Näillä sanoilla Simeon tarkoitti sitä että voisi nyt Jeesuksen nähtyään nukkua pois rauhassa. Simeon oli tunnistanut Jeesus-vauvan Herraksi.
  Temppelissä oli myös naisprofeetta Hanna. Hänkin oli hyvin iäkäs. Hän palveli Jumalaa paastoten ja rukoillen temppelissä yötä päivää eikä poistunut sieltä. Hän tapasi temppelissä Jeesus-vauvan. Hän ennusti ja puhui kaikille jotka kuuntelivat kuinka tapasi lapsen ja mitä ihmeiä hän tuleekaan vanhempana tekemään maailmalla.

   Jeesuksen temppeliintuomisen juhlaa vietetään toisena helmikuun päivänä.

Tehnyt: Johanna 6lk

Paavalin matka Roomaan

Paavalin oli tarkoitus matkata Roomaan. Hän oli nähnyt unen joka viittasi Roomaan lähtöön.
Mutta vaikka Apostoli Paavalia oli varoitettu ja kielletty lähtemästä Jerusalemiin, hän meni. Hän oli halunnut Jerusalemiin rukoilemaan temppeliin ja tavata Juutalaisia. Sitten kun hän pääsi Jerusalemiin hän meni temppeliin. Mutta hänet häädettiin sieltä ja vangittiin. Hänet haluttiin tappaa. Sitten hän pelastui kuolemalta sen nojalla, että oli Rooman kansalainen. Rooman kansalaisen pystyi tuomita kuolemaan vain Rooman keisari. Kun häntä ei voitu tappaa hänet vangittiin. Paavali siirrettiin Jerusalemin vankilasta. Lopulta Paavali tahtoi vedota Rooman keisariin. Se tarkoitti sitä että hänet olisi vietävä viipymättä Roomaan. Paavali pääsi mukaan vankilaivan kyytiin.Vankilaivassa oli vankeja jotka oli kahlittu, Paavallla ei kuitenkaan ollut kahleita. vangit olivat matkalla Roomaan Gladiaattori taisteluihin. Paavali oli kahden vuoden vankeutensa aikana mennyt hunoon kuntoon terveydellisesti, sen vuoksi hänellä oli mukana oma lääkäri evankelista Luukas. Merimatka oli pitkä ja vaarallinen, Paavali jopa varoitti kapteenia ettei hän seilaisi pois Kreetalta. Kapteeni ei ottanut Paavalia vakavissaan vaan kuunteli muita. Mutta sitten laiva joutui pitkään ja tuhoisaan myrskyyn. Ruokaa oli heitettävä yli laidan joten sitä oli niukasti. Vangitkin jouduttiin vapauttamaan kahleista jotta heki n voisivat pytrkiä rantaan. Laivan hajottua, uimataitoiset uivat rantaan ja uimataidottomat luipuivat rantaan laivan osista pidellen kiinni.
Kun he olivat päässeet rantaan, Maltan saarelle, alkuasukkaat laittoivat tulen ja yrittivät auttaa heitä. Apostoli Paavali halusi auttaa joten hänkin laittoi risuja nuotioon, risujen seassa oli kuitenkin käärme. Saarelaiset pelästyivät ja uskoivat Paavalin menehtyvän. Mutta Paavali heitti käärmeen muitta mutkitta kokkoon. Sen tehtyään saarelaiset uskoivat Paavalin olevan jumala. Paavali paransi saaren sairaita. Myöhemmin he jatkoivat matkaa.
  Roomassa Paavalia odotti joukko seurakuntalaisia. Häntä ei vangittu, mutta hän sai kulkea vain vartian kanssa, myöhemmin hänet todettiin syyttömäksi. Sen jälkeen hän jatkoi saarnaamista Apostoli Pietarin kanssa. Perimätiedon mukaan Paavali kuoli Neron vainoissa vuosina 64-67jkr.

Kirjoittanut: Johanna 6.luokka

Paavalin lähetysmatkat

Apostoli Paavali kävi useasti lähetysmatkoilla levittämässä Jumalan sanaa ja kertomassa Jumalasta. Hän koki matkoillaan monia vastoinkäymisiä, mutta selvisi niistä.

Ensimmäisellä lähetysmatkalla Paavali ja hänen toverinsa Barnabas kävivät esimerkiksi Kyproksella,Pergessä,Pamfyliassa, Ikonionissa, Lystrassa ja Derbessä.
Kaikissa näissä paikoissa Juutalaiset vastustivat Paavalia ja Baranabasta. Lystrassa heitä kivitettiin ja he joutuivat pakenemaan sieltä Derbeen.

Toisella lähetysmatkalla Paavali kulki osittain ensimmäisen matkansa reittejä. Tällä kertaa hän kuitenkin näki unen joka kehotti häntä Eurooppaan, Makedoniaan. Unen nähtyään Paavali meni laivalla kohti Eurooppaa. Aluksi Paavali meni Filippiin. Filippi on kaupunki Kreikan alueella. Filipissä hän tapasi Lyydian, joka myi purppurakangasta. Purppura oli arvokas väri jota saatiin merikotiloista. Lyydia oli ensimmäinen joka otti euroopassa kasteen. Myös hänen perheensä kastettiin.
  Filippiissä Paavali joutui vaikeuksiin ajaessaan orjatytöstä tietäjähengen. Orja isäntä raivostu ja ruoski Paavalin ja hänen matkaseuralaisen Silasen. Sitten he jouivat vankilaan. Vankilassa Paavali ja Silas lauloivat yöllä ylistystä Jumalalle ja äkkinäinen maanjäristys avasi vankien kahleet ja sellien ovet. Vanginvartia luuli kaikkien karanneen ja yritti tappaa itsensä mutta Paavali ehti väliin ja kertoi kaikkien olevan tallella. Vanginvartija kysyi Paavalilta kuinka hän pelastuisi, Paavali kertoi etttä hänen oli uskottava Jumalaan. Sitten vanginvartija kutsui Paavalin ja Silaksen kotiinsa, hoiti näiden haavoja ja antoi ruokaa. Euroopan ensimmäinen seurakunta syntyi Filippiin.

  Ateena oli sivistynyt kaupunki Kreikassa. Ateenalaiset olivat innokkaita puhujia ja keskustelioit. Ateenassa Paavali sai kuulioita. Filosofeja kiinnosti Paavalin tiedot ja tarinat. Paavali opetti että on vain yksi Jumala. Ateenassa oli temppeli joka oli omistettu tuntemattomalle Jumalalle. Paavali tiesi että tuo tuntematon Jumala oli kristittyjen Jumala. Ateenaan ei kuitenkaan syntynyt seurakuntaa.

Osa kaksi tulee ensi viikolla.
Kirjoittanut: Johanna 6. luokka